keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Ei oikein ihminenkään

Joseph Brodsky - Ei oikein ihminenkään


Sattuma päätti luetuttaa itselläni tällä kertaa Joseph Brodskyn Neuvostoliiton muistikuvilla väritettyjä esseitä. Herralle on myönnetty kirjallisuuden Nobel-palkinto, eikä suotta. Arvostin ainakin itse kirjailijan siveltimenjälkeä.

Muistikuvissa Neuvostoliitosta oli kaikenlaista mielenkiintoista, lähinnä tosin negatiivisella tavalla. Kirjoittajan itse ollessa juutalainen hän esimerkiksi joutui kohtaamaan paljon syrjintää etnisyytensä takia. Näin siis toisen maailmansodan jälkeisessä natsit kaataneessa maassa. Lisäksi toveruuden ihmemaa vaikutti lähinnä byrokraattiselta poliisivaltiolta, jossa yksilö oli vaiennettu, ja kaikilla paitsi ehkä puoluekorruption osanottajilla oli kurjaa. Näillä erikseen mainituillakin todennäköisesti, mutta koittivatpahan ainakin ottaa asianlaidoista hyötyä irti. Kuvatut olot saavat arvostamaan Suomen säilyttämää vapauttansa.

Kulttuurin arvostuksen väitetään kuitenkin kukkineen neuvostoaikana. Sainkin kirjasta irti ehkäpä myös seuraavan teoksen, minkä haen kirjastosta. Muutenkin, vallan hieno teos.