lauantai 24. maaliskuuta 2018

Propagandaa ja politiikkaa pokkarimuodossa

Olli-Pekka Vainio ja Katleena Kortesuo - Diktaattorin käsikirja


Diktaattorin käsikirja, en pystynyt ohittamaan moista teosta ottamatta matkaan ja lukematta. Sisäistä wannabe-maailmanvaltiasta on välillä ruokittava, eikö vaan? Kirjan kohderyhmä tosin vaikutti hieman epäselvältä, ja vaikuttaa epäselvältä edelleen sen luettuani. Teoksessa kerrotaan siis ohjeita siihen, kuinka perustaa kansanliike jonka avulla voisi nousta valtaan, ja pysyäkin vielä siellä. Sisältö on siis kaikenlaisia vinkkejä poliittiseen ääritoimintaan ja yleisen mielipiteen manipulointiin. Kukapa tietty ei tarvitsisi moisia vinkkejä.

Teksti oli sujuvaa luettavaa, mutta näennäisen puolueettomuuden taustalta oli kuitenkin pilkottavinaan kirjoittajien omat poliittiset näkemykset. Tyyli oli myös aikamoista besserwisseröintiä, mikä lienee tosin hyvin tietoinen valinta. Itse pitäisin aiheen käsittelyä nöyremmällä asenteella kiinnostavampana, mutta kaupallisuuden alttari varmaankin houkuttelee räväkkyyteen, tässäkin asiassa.

Kirja on täynnä hyvää asiaa, ja olisi todellakin hienoa, jos mahdollisimman moni sivistäisi itseänsä moisilla aiheilla. Lukeminen sai pohtimaan propagandan ja politiikan välistä häilyvää rajaa, ja varsinkin nykypäivänä nämä kysymykset ovat vahvasti esillä. Teoksen näkökulmia onkin kutkuttava peilata sittemmin pinnalle nousseisiin ilmiöihin.

Omituisena sivuvaikutuksena kirjan lukeminen herätti jonkinlaisen hetkellisen kiinnostuksen perustaa puolue. Ehkäpä kirjan näkökulma puoluetoiminnasta älyllisenä haasteena ihmisten jymäyttämiseksi herätti luontaisen ongelmanratkaisijani. En usko vieväni tätä asiaa ajatustasoa pidemmälle, tosin. Omituisia ajatuksia herättänyttä kirjaa voi pitää kuitenkin yleensä onnistuneena lukukokemuksena.