torstai 13. toukokuuta 2021

Vanhoja kummitusjuttuja

Kummituksen käsi ja muita vanhoja kauhukertomuksia - Toimittanut Matti Järvinen


Maupassantin "Käsi" -novellia etsiessä päädyin lainaamaan kokoelman vanhoja kauhunovelleja. Kyseinen kokoelma oli ainoa teos, mistä Käsi löytyi suomennettuna kirjaston kokoelmista. Mukaan tarttui myös kasa muita Maupassantin novelleja. Ehkä nekin vielä aiheuttavat blogitekstin kirjoittamisen jossain vaiheessa.

Matti Järvisen toimittama "Kummituksen käsi ja muita vanhoja kauhukertomuksia" on kokoelma suomennettuja tarinoita, joiden tekijänoikeudet ovat jo vapautuneet. Puhutaan siis usein jopa yli sata vuotta vanhoista novelleista. Yhdistävänä teemana kokoelmassa on kauhu, ja iso osa on jonkin sortin kummitustarinoita. 

Jos kauhun kirjoittaminen kiinnostaa, niin kokoelma tarjoaa hyvää tutkimusmateriaalia menneisyydestä. Itselleni pisti yhdistävänä tekijänä silmään tietynlainen hidas nostatus ja vihjailu melkein joka tarinassa. Hyvä tovi sitten lukemani "Tuoretta verta - Kauhukirjoittajan opas" mainitsi juurikin tällaisen metodin paremman kauhun kirjoittamiseen. Ehkä kyseessä on siis hyvä temppuilu, kerran kauhukirjoittajat ovat siihen jo pitkään turvautuneet.

Ehdottomasti huikein kauhunovelli omaan lukijan korvaani oli kokoelman ensimmäinen, Fitz-James O'Brienin "Mikä se oli?". Vaikka tarinassa ei loistettu erityisen luovilla tai hirvittävillä sisällöllisillä keksinnöillä, sai se karvat nousemaan pystyyn niin lukiessa kuin vielä seuraavina päivinäkin. Eikö kauhun välittyminen tunteena olekin sitä olennaisinta kauhua? 

Maupassantin Käsi tuntui sen sijaan kärsivän ilmeettömästä suomennoksesta. Muutaman muun Maupassantin novellin lukeneena uskoisin alkuperäisen olleen eläväisempää tekstiä. Joka tapauksessa en pidä Kättä kyseisen kirjailijan missään määrin hohdokkaimpana tekstinä.